It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.

urtikaria_iholla_logo_small

Urtikarian toteaminen ja hoito

Jotkut kärsivät kroonisen urtikarian oireista tarpeettoman pitkään ennen lääkäriin menoa tai diagnoosin saantia. Kannattaa muistaa, että urtikarian nykyhoidon tavoitteena on oireettomuus, ja siihen on täydet mahdollisuudet. Oireettomuus on avain myös parempaan elämänlaatuun. Tutustu keinoihin, joilla nokkosihottuman oireita voi hallita ja hillitä.1,2

Akuutin nokkosihottuman oireet eivät yleensä edellytä välitöntä lääkäri- tai sairaalahoitoa. Jos saat urtikarian oireita, voit hoitaa niitä antihistamiinilla, jota saa apteekista ilman reseptiä. Jos antihistamiinit pitävät paukamat ja kutinan poissa, voi oireiden häviämistä odottaa parikin kuukautta. Urtikariaan mahdollisesti liittyvään angioödeemaan antihistamiinit eivät tehoa.3,4

Hakeudu ihotautilääkärille, jos antihistamiinit eivät tehoa nokkosihottumaan ja sen oireet jatkuvat viikkoja. Yli kuusi viikkoa jatkuvaa urtikariaa voi jo pitää kroonisena. Tällöin ihotautilääkäri voi suositella antihistamiiniannoksen kasvattamista tai jotain muuta lääkitystä.3,5

Mene lääkäriin välittömästi, jos urtikaria alkaa hyvin äkillisenä ja laajana ja jos siihen liittyy kielen, suun tai nielun turvotusta.3

Urtikarialle diagnoosi iho-oireiden perusteella

Urtikaria eli nokkosihottuma on yleensä helppo todeta iho-oireiden perusteella, sillä missään muussa taudissa ei ole niin nopeasti nousevia ja häviäviä paukamia. Diagnosointi tapahtuu yleensä yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla potilaan oman oirekertomuksen perusteella. Joskus etenkin kroonisessa urtikariassa voidaan tehdä vahvistavia testejä ja lisätutkimuksia, jos niillä on merkitystä hoidon kannalta.3,5

Lääkäri voi arvioida urtikarian voimakkuutta ns. UAS7-pisteytyksen avulla. Se on oirepäiväkirja, johon urtikariaa sairastavan tulee kirjata kutinan vaikeusastetta sekä paukamien määrää kuvaavat pisteet seitsemän päivän ajan. Pisteet lasketaan yhteen ja yhteispisteet toimivat ns. UAS7-mittarina, jonka avulla lääkäri voi arvioida sairauden vaikeusasteen lisäksi myös hoidon onnistumista.1

Urtikarian aiheuttaja on haastavaa osoittaa, ja se jää usein tuntemattomaksi. Nykyhoidon tavoitteena on kuitenkin täysi oireettomuus.1,4

Urtikarialle tehokasta ja oireenmukaista hoitoa

Olennaista urtikarian hoidossa on pyrkiä tunnistamaan ja poistamaan oireita aiheuttava tekijä, mikäli se on tiedossa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.1,4

Urtikarian hoito etenee seuraavasti:1,5

  • Urtikarian ensisijainen hoito on antihistamiini. Se auttaa normaaliannoksella noin joka toisen kroonista urtikariaa sairastavan oireisiin. Mikäli oireet eivät rauhoitu normaaliannoksella, kannattaa ottaa yhteyttä ihotautilääkäriin.
  • Ihotautilääkärisi voi nostaa antihistamiinin annosta tarvittaessa. Antihistamiinien vaikutukset ovat yksilöllisiä, ja siksi annoksen nostamisesta tulisi aina neuvotella hoitavan ihotautilääkärin kanssa.
  • Kysy ihotautilääkäriltä myös muista lääkkeistä, joita käytetään urtikarian hoitoon, jos oireet ovat hankalat ja pitkittyneet eikä antihistamiini tehoa. Antihistamiinin lisäksi voidaan kokeilla lisälääkkeenä kroonisen spontaanin urtikarian hoitoon omalitsumabia ja siklosporiinia.

Antihistamiinista ei ole useinkaan apua angioödeemaan. Hakeudu heti lääkäriin, jos akuutissa urtikariassa ilmenee vaikeampia oireita, kuten nielemisvaikeuksia tai hengenahdistusta.3,5

Urtikarian nykyhoidon tavoitteena on oireettomuus. Jos urtikarian oireet jatkuvat pitkään voimakkaana, se alkaa vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen töissä ja arjessa.1,2

Kroonista urtikariaa sairastavat kärsivät muita useammin myös esimerkiksi:2,6

  • kutinan aiheuttamasta unettomuudesta
  • masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta
  • eristyneisyydestä ja työkyvyn heikentymisestä.

Kun oireet pysyvät hallinnassa, hyvinvointi paranee monella tapaa.2,6

Älä luovuta oikean hoidon löytämisessä! Ota yhteyttä ihotautilääkäriin lähelläsi.


 

Lähteet

  1. Zuberbier T et al. The EAACI/GA2LEN/EDF/WAO guideline for the definition, classification, diagnosis, and management of urticaria. Allergy 2018;73:1393-1414.
  2. Maurer M, Weller K, Bindslev-Jensen C et al. Unmet clinical needs in chronic spontaneous urticaria: A GA2LEN task force report. Allergy 2011;66:317–330.
  3. Hannuksela-Svahn A. Nokkosihottuma eli urtikaria. Lääkärikirja Duodecim 1.7.2014.
  4. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry. Urtikaria. 2018.
  5. Salava A. Nokkosihottumat (urtikariat). Lääkärin käsikirja. Duodecim 1.3.2019.
  6. Balp MM. et al. The Impact of Chronic Urticaria from the Patient´s Perspective: A Survey in Five European Countries. Patient 2015;8:551–558.
Nældefeber 7

Mikä on urtikaria?

Urtikaria eli nokkosihottuma on ikävä ihosairaus, joka voi tulla täysin odottamatta kenelle tahansa.

nældefeber 4

Urtikarian oireet

Nokkosihottuma aiheuttaa usein voimakasta kutinaa ja iholle nousevia paukamia. Toisinaan oireisiin kuuluu myös angioödeemaa.

Nældefeber 6

Keskustele lääkärisi kanssa

Mitä enemmän osaat kertoa lääkärillesi urtikarian oireista, sitä paremmin hän kykenee antamaan sinulle sopivaa hoitoa.