It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.

Urtikarian oireet

Urtikaria eli nokkosihottuma aiheuttaa usein voimakasta kutinaa ja iholle nousevia paukamia, jotka vaihtavat paikkaa vuorokauden (24 h) kuluessa. Toisinaan sen oireisiin kuuluu myös ihon ja limakalvojen turvotusta eli angioödeemaa.1

Nokkosihottuman kutina vaivaa päivällä ja kiusaa yöllä

Nokkosihottuma alkaa usein voimakkaalla kutinalla. Erityisesti kutiavat kämmenet, päänahka, jalkapohjat, kyynärpäät ja polvet. Kutina on usein voimakkainta siinä vaiheessa, kun nokkosihottuman paukamat nousevat iholle. Vastaavasti kutina alkaa hiipua, kun paukamat alkavat painua pois.2,3,4

Kutina on merkittävä riesa urtikariasta kärsiville. Urtikarian aiheuttama kutina haittaa keskittymistä ja saattaa voimistua iltaisin. Etenkin yöllinen kutina voi olla erittäin rasittavaa, sillä se häiritsee unta. Unettomat yöt kumuloituvat väsymykseksi päiväsaikaan. Tutkimusten mukaan selvästi yli puolet kroonista urtikariaa sairastavista kärsii univaikeuksista.5,6

Kutisevat paukamat nousevat nopeasti iholle

Urtikaria aiheuttaa kutisevia, vaaleanpunaisia paukamia ja näppyjä, jotka nousevat ja laskevat ja vaihtavat paikkaa. Paukamat ilmestyvät iholle muutamassa minuutissa ja pysyvät samassa paikassa korkeintaan vuorokauden ajan. Paukamien läpimitta voi vaihdella yhdestä millimetristä suurempiin yhtenäisiin paukamiin. Keskeltä kohollaan olevaa ihottuma-aluetta ympäröi usein tarkkarajainen punoitus.1,2

Urtikariaan ei liity rakkuloita, hilseilyä tai haavautumista. Paukamat eivät myöskään jätä jälkiä parantuessaan.2,4

Nokkosihottuma voi alussa muistuttaa lääkeihottumaa tai hyönteisten puremia. Urtikarian aiheuttamat punaiset paukamat ja läiskät vaihtavat paikkaa vuorokauden kuluessa. Sitä vastoin hyönteisten puremat voivat näkyä useita päiviä samassa paikassa.3,4

screenshot_1
screenshot_2
screenshot_3

Angioödeema näkyy ihon ja limakalvojen turvotuksena

Urtikarian oireena voi esiintyä angioödeemaa eli syvempää ihon ja limakalvojen turvotusta. Sitä voi esiintyä lähes joka toisella kroonista spontaania urtikariaa sairastavista potilaista. Angioödeemaa voi olla myös itsenäisenä oireena ilman nokkosihottuman muita oireita.1,7,8

Angioödeemassa ihoalue, kuten huulet, kieli, silmäluomet, käsivarsi tai poski, turpoaa äkillisesti. Angioödeeman aiheuttama turvotus ei juuri kutise, mutta se voi olla hyvinkin kivuliasta. Turvotus kestää yleensä noin vuorokauden, joskus jopa useampia.1,7,8

Antihistamiinista ei ole useinkaan apua angioödeemaan. Sen sijaan kortikosteroideja voidaan kokeilla aikuisille. Myös turvonneen kohdan hautominen kylmällä voi helpottaa turvotusta.7

Turvotus voi joskus olla vaarallisen voimakasta. Lääkärin hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos

  • turvotus on kielessä tai nielussa ja ahtauttaa hengitysteitä
  • turvotukseen liittyy laaja-alainen nokkosihottuma
  • turvotusten lisäksi on kovia, aaltomaisia vatsakipuja.9

Voimakas urtikaria voi olla myös äkillisen yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire, johon liittyy myös verenpaineen laskua.2 

Hereditäärinen angioödeema (HAE) eli perinnöllinen angioödeema on sairaus, jonka syynä on geenivirhe. Geenivirhe saa aikaan turvotuksia säätelevän entsyymin häiriön. HAE aiheuttaa turvotuksia maha-suolikanavaan, iholle, suun tai sukuelinten alueelle. Hoitamattomana HAE voi olla jopa hengenvaarallinen. HAE:n hoitoon on kuitenkin nykyisin tarjolla tehokkaita täsmälääkkeitä.10

Apunasi taudin seurannassa Oirepäiväkirja (UAS7) ja Elämänlaatukysely (DLQI)

 

Lähteet

  1. Zuberbier T et al. The EAACI/GA2LEN/EDF/WAO guideline for the definition, classification, diagnosis, and management of urticaria. Allergy 2018;73:1393-1414.
  2. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry. Urtikaria. 2018.
  3. Haahtela T, Hannuksela M, Mäkelä M, Terho E. Allergia, 1. painos. Duodecim 2007.
  4. Hannuksela-Svahn A. Nokkosihottuma eli urtikaria. Lääkärikirja Duodecim 1.7.2014.
  5. Maurer M, Weller K, Bindslev-Jensen C et al. Unmet clinical needs in chronic spontaneous urticaria: A GA2LEN task force report. Allergy 2011;66:317–330.
  6. Balp MM. et al. The Impact of Chronic Urticaria from the Patient´s Perspective: A Survey in Five European Countries. Patient 2015;8:551–558.
  7. Salava A. Angioedeema. Lääkärin käsikirja. Duodecim 29.1.2020.
  8. Kulthanan K. et al. Angioedema: Clinical and Etiological Aspects. Clinical and Developmental Immunology 2007:26438.
  9. Hannuksela-Svahn A. Angioödeemat (“allerginen turvotus”). Lääkärikirja Duodecim 19.8.2014.
  10. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry. HAE Perinnöllinen angioödeema. 2017.
Nældefeber 7

Mikä on urtikaria?

Urtikaria eli nokkosihottuma on ikävä ihosairaus, joka voi tulla täysin odottamatta kenelle tahansa.

Nældefeber 5

Urtikarian hoito

Urtikarian nykyhoidon tavoitteena on oireettomuus. Tutustu keinoihin, joilla nokkosihottuman oireita voidaan hallita ja hillitä.

Nældefeber 6

Keskustele lääkärisi kanssa

Mitä enemmän osaat kertoa lääkärillesi urtikarian oireista, sitä paremmin hän kykenee antamaan sinulle sopivaa hoitoa.