It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.

Syksyä kohti

Kesä tuli ja kesä meni. Miten se voikin aina mennä niin äkkiä? Tämä kesä oli ihana ja tänä vuonna odotan syksyä todella innoissani. Urtikaria on mukana elämässä, mutta se ei ole mielenpäällä enää ihan joka päivä. On jotenkin ihan erilainen fiilis startata toisen vuoden opinnot, kun tuntuu, että tällä kertaa niihin voi keskittyä ihan täysillä, kun mielessä ei pyöri koko ajan urtikaria viime vuoden tapaan. Jotenkin myös tuntuu, että energiaa on ihan eri tavalla nyt, kuin viime vuonna. Viime vuonna urtikaria oli minulle niin uusi asia, että pelko söi energiaa ja ajatukset harhailivat. Muistan, kuinka hankala minun oli keskittyä, vaikka tiedossa olisi ollutkin mukavia asioita.

Syysmaisema

Syksyisin parasta on se, kun kalenteriin saa alkaa täyttämään uusia menoja ja koulutehtävien palautuspäiviä. Vaikka kalenterin täyttäminen on mukavaa puuhaa, nykyään pidän kuitenkin myös tärkeänä sitä, että sieltä löytyy tarpeeksi tyhjää tilaa ja vapaa-aikaa itselle. Niin monesti lääkärit ovat minulle sanoneet, että pitäisi koittaa olla stressaamatta, että melkein jo välillä meinaan stressata sitä, että osaanko olla enää stressaamatta. Siksi oma aika arjessa on minulle äärettömän tärkeää. Kahta autoimmuunisairautta sairastaessa tuon stressin välttämisen on nimittäin kuullut lääkäreiden suusta enemmän kuin yhden tai kaksi kertaa.

Toivon, että tänä syksynä urtikaria ei enää aiheuttaisi poissaoloja, vaan pystyisin täysillä keskittymään opiskeluihin. Niinä öinä, kun valtava kutina vie yöunet, on melkein pakko ottaa kesken päivää päiväunet. Unesta en haluaisi tinkiä, sillä liiallinen univaje alkaa näkymään ajan kanssa arjessa. 

Ulkopuolisten voi olla vaikea välillä ymmärtää, kuinka kuormittava sairaus urtikaria voi pahimmillaan olla. Vaikka juuri tällä hetkellä oireet olisivat lieviä tai niitä ei juuri edes olisi, voi tilanne pahentua yhdessä hetkessä täysin yllättäen. Siksi lähipiirin olisi tärkeää tiedostaa se, kuinka urtikaria käyttäytyy ja mitkä ovat sen ominaispiirteet. On helpompi olla itsekin, kun ei tarvitse koko ajan muille selittää asiasta. Kaiken lisäksi urtikarian oireet ovat niin moninaiset, että ne oireet, jotka ovat minulla, eivät välttämättä ole toisella – ja päinvastoin. Täytyy muistaa, että tämä ei ole ihosairaus, jonka saa pois ihoa rasvaamalla 😊.

Omassa elämässäni veikkaan, että tulevasta vuodesta on tulossa kiireinen, mutta hyvällä tavalla. Pikkuhiljaa täytyisi alkaa jo miettimään esimerkiksi opintojen saralla työharjoittelupaikkaa ja opinnäytetyötä. Vaikka nämä ovat minulle semmoisia positiivisia ja mieluisia asioita, niin kyllähän siinä on taas arjessa monen uuden asian äärellä: edessä on monta ”ensimmäistä” kertaa tapahtuvaa asiaa. Tuntuu todella hassulle ajatella, että ensimmäinen opintovuosi on jo takana ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tuleva vuosi on viimeinen kokonainen opiskeluvuosi korkeakoulussa.

Niin ja mitä urtikariaan tulee, niin tässähän se tulee tämän kaiken mukana. Sillä erolla siis, että tänä vuonna olen päättänyt, että minulla on ohjat, ei urtikarialla. Tarkoitan tällä sitä, että pyrin hoitamaan urtikariaa mahdollisimman hyvin, mutta en anna sen lannistaa minua. Jos tilanne pahenee, en aio jäädä yksin vaan haen lisää apuja. Tässä on jo sen verran pitkä tie takana, että ainakin pyrin siihen, ettei urtikaria enää minua lannista. Toisaalta tiedostan sen, että se on helpompi sanoa näinä hetkinä, kun oireet ovat lievempiä. Mutta, koska tiedän mitä ne myös voivat kohdallani olla, olen todella iloinen näistä hetkistä.

Energistä syksyä ja iloa töihin, opintoihin tai kotiin!
 

Postaus on toteutettu Novartiksen taloudellisella tuella.

Tarkistettu 6.10.2021

Curated Tags