It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.

Ihana kamala arki


Kuukaudet menevät kohisten eteenpäin ja elämä rullaa siinä vierellä omalla tasapainollaan – tai välillä tuntuu, että ennemminkin tasapainottomuudellaan. Opinnot ovat pitäneet erittäin kiireisinä, sillä jostain syystä juuri maaliskuun aikoihin tuntuu olevan eniten hommaa. Toisaalta itse olen tehnyt päätöksen, että haluan valmistua nopeammin, joten suuri työmäärä ei sinällään minua haittaa. Moni sanoo, että kiire on usein itse luotua, mutta jos kolmen ja puolen vuoden opinnot aikoo tykittää valmiiksi reilussa kahdessa vuodessa täysin alusta alkaen, niin kyllä siinä hommia saa paiskia vaikka päätös opintojen nopeuttamisesta olisi kuinka itsestään lähtöisin :D.

Valmistumisen nopeuttamiseksi aion opiskella myös koko kesän, joten eivät nämä hommat opintojen osalta suinkaan tähän lopu, eikä kesän aikana ainakaan tulla painamaan niiden suhteen jarrua. Nyt on pitänyt tehdä valintoja tulevien kurssien suhteen ja se on tuntunut haastavalta. Niin moni asia tai aihekokonaisuus kiinnostaisi, mutta kaikkea ei voi valita. Kai tämä on sitten jonkinlainen positiivinen stressi kerrankin? Ainakin hyvä draivi on nyt päällä ja tuntuu hyvälle, kun opintopisteitä napsahtelee suoritetuksi. Vuosi sitten näihin aikoihin taisin lähettää hakemukseni kouluun, enkä olisi uskonut missä pisteessä vuoden päästä siitä olenkaan. Vihdoinkin tuntuu, että olen löytänyt oman alani ja opintojen mielenkiintoisuus innostaa opiskeluun. Tämä vuosi on varmaan itse kullekin ollut haastava niin opintojen kuin työelämänkin kanssa ja välillä se on siltä tuntunut myös omissa opinnoissa. Olisi kiva jo päästä näkemään opiskelukavereita, mutta eiköhän senkin aika vielä jossain vaiheessa koita.

Meiju_Ihana kamala arki

Urtikarian kanssa meillä on ollut hyviä ja huonoja hetkiä. Viime kerralla tilanne oli vähän huonompi, nyt jälleen vähän parempi. Huomaan, että minulla on vielä opittavaa siinä, että saisin pidettyä arjen kasassa, enkä antaisi sellaisten tilanteiden kuormittaa itseäni liikaa, joille en siinä hetkenä voi mitään. Välillä tuntuu, että kun kiire ja stressi kasvavat isoiksi, urtikaria reagoi niihin ja sen paheneminen taas vaikuttaa mielialaan. Näinä hetkinä tuo kierre olisi erittäin tärkeä saada katkaistuksi, ettei se jatkaisi lumipalloefektin tavoin vain kasvamistaan. Olen nimittäin välillä huomannut, että alan stressaamaan itse stressaamista. Tunnistan usein, että nyt on tilanne, kun pitäisi viheltää pilliin ja rauhoittua. Sitten kuitenkin seuraavana aamuna peilistä katsookin taas turvonneet silmät ja ympäri kroppaa ilmestyneet paukamat ja sitten stressaan sitä, että enkö olekaan osannut olla stressaamatta, kun urtikaria on pahentunut ja sittenhän se taas onkin lisännyt stressiä ja pahentanut urtikariaa. Tätä on tosi vaikea selittää, mutta uskon että joku saa tästä kiinni. Sitten taas toisaalta se on hassua, kun toisinaan taas tuntuu, että vaikka olisi miten stressi päällä, niin sitten kuitenkin urtikaria onkin poissa tai tosi lievänä. Ota siitä sitten selvää!

Ajattelin vielä viime syksynä, että pystyisin jotenkin aina varautumaan urtikarian pahenemisjaksoihin, mutta nyt kyllä olen huomannut, että se elää aika omanlaista elämäänsä. Välillä tuntuu, että ehdin reagoimaan ennen kuin paukamien määrä kasvaa valtavaksi ja välillä taas tuntuu, että ne pamahtavat yhdessä yössä ilman mitään ennakkoilmoitusta. Ajattelin pitkään, että mitä paremmin pystyn ”torjumaan” oireita, sitä onnistuneempi olen sen hoidossa. Mutta eihän se missään nimessä näin mene. Vaikka itse toimisi kuinka hyvin, urtikaria voi oireilla siitä huolimatta. Hyvällä lääkityksellä minun oireeni on saatu melko hyvin hallintaan, mutta siitäkin huolimatta paremmat ja pahemmat vaiheet toistuvat aika ajoin. Älä siis soimaa itseäsi oireista!

Energiaa ja iloa päiviisi!

Blogipostaus tehty Novartiksen taloudellisella tuella.

Curated Tags