Olen Meiju, 29 vuotta. Sain kesällä 2020 diagnoosin urtikariasta ja nyt edessä on opettelu elämään uudessa tilanteessa. Olen aivan matkani alussa, joten tämä on väylä kertoa ja jakaa kokemuksiani.
Kirjoittelen tavallisesta arjesta ja siitä, miten urtikaria muuttaa ja vaikuttaa elämääni.
Haluan jakaa rehellisiä ajatuksiani ja levittää tietoutta tästä sairaudesta. Olisi mukavaa, jos kirjoituksistani joku saisi vertaistukea tai löytäisi uutta tietoa ja sitä kautta ymmärrystä urtikariaa kohtaan.
Kohti jotain uutta
On aika kiittää ja jatkaa kohti uutta. Näiden kahden vuoden aikana olen saanut ääneen puhumisesta äärettömän ison voimavaran omalle urtikariamatkalleni.
Kyllä kesä on ihanaa aikaa
Ihana, lämmin kesä. Tämä kesä on sisältänyt paljon mielekästä tekemistä ja on ollut aika erilainen kuin se kesä, kun urtikaria puhkesi.
Kutiseva arki
Kutina. Kutina. Kutina. Sitä on viime päivät olleet. Voisiko tämä kutina jo loppua?
Kesäkuu
Elämä urtikarian kanssa on jatkunut normaaliin tuttuun tapaa. Osa arjesta on väistämättä muuttunut, mutta onneksi osa on pysynyt samana.
Valmiina kesään!
Kesä on pian täällä! Onneksi, sillä tähän toiseen kesään urtikarian kanssa aion suunnata ihan erilaisilla fiiliksillä kuin ensimmäiseen.
Missä mennään?
Toinen kesä urtikarian kanssa on aluillaan. Missä mennään tällä hetkellä, kun kesä on jo ovella?
Parempaa vointia
Pieniä paukamia, suuria lehahduksia. Välillä ei mitään, välillä paljon. Mitä seuraavaksi? Sen kertoo vain aika.
Voihan flunssa
Niin siinä kävi, että täysin yllättäen flunssa pääsi iskemään. Minä en innostunut, mutta urtikaria innostui minunkin puolestani.
Muistamista ja muistilistaa
Olen alkanut jo valmistautumaan seuraavalle lääkärin vastaanottokäynnille. Muistilistan avulla muistan kysyä juuri ne itseäni askarruttavat kysymykset ja toisaalta osaan sitten myös kertoa oireiden nykytilanteen.
Aurinkoenergiaa
Kevätaurinko saa suun hymyyn ja unohtamaan hetkeksi urtikarian.
Oireita ja oirepäiväkirjaa
Oireet ovat vaatineet jälleen tarttumisen kynään ja oirepäiväkirjan täyttämiseen. Tilanteen seuraaminen helpottuu, kun tieto on paperilla, eikä tarvitse arvailla jälkikäteen.
Kevätväsymystä ilmassa
Kevätväsymys meinaa saada vallan ja urtikaria meinaa viedä yöunet. Onneksi lisääntyvä valon määrä tuo mukanaan energiaa.
Ensimmäinen käynti ihotautipoliklinikalla
Ensimmäinen käyntikerta ihotautipoliklinikalla on nyt takana. Oloni on huojentunut.
Tervetuloa 2022!
Hyvää uutta vuotta! Tälle vuodelle en ajatellut tehdä mitään uuden vuoden lupauksia, mutta vuoden teemaksi päätin silti valita tasapainon.
Vuosi pakettiin vol 2.
On jälleen tilinpäätöksen aika. Tämä on toinen vuosi, jonka lopettelen yhdessä urtikarian kanssa. On aika kerrata mennyt ja suunnata kohti tulevaa.
Vuoden viimeinen neljännes
Vuoden viimeinen neljännes on käsillä. Joko saa kaivaa jouluvalot esille?
Hyvällä fiiliksellä
Syksysateet on tulleet, mutta se ei ole menoa hidastanut! Yhteiselo urtikarian kanssa tuntuu vihdoinkin olevan tasapainoisempaa
Tasapainoisempaa arkea kohti
Reilun vuoden sairastamisen jälkeen odotan vihdoinkin kutsua ihotautien poliklinikalle. Odotan innolla, että kutsukirje tipahtaa postilaatikkoon ja saisin vihdoinkin takaisin tasapainoisemman arjen.
Lääkkeenä liike
Terveiset tietokoneen ruudun takaa. Kroppa ja mieli kaipaavat nyt jotain uutta. Pitkästä aikaa ilmoittauduin uuteen harrastukseen, jota odotan enemmän kuin innolla.
Vuosipäivä
Vuosi on vierähtänyt urtikarian kanssa yhteiseloa. Mitkä fiilikset minulla on näin vuoden jälkeen ja miten suhtaudun urtikariaan nykyään?
Syksyä kohti
Kesä vaihtuu syksyksi. Tästä kesästä jäi viime kesästä poiketen käteen muutakin kuin urtikaria. Tänä syksynä kynät on teroitettu, akut ladattu ja minä ja urtikaria ollaan valmiina toiseen yhteiseen syksyymme!
Toinen syksy urtikarian kanssa
Opinnot, työt ja äänikirjat- siinäpä on minun syksyni tänä vuonna. Ainiin, sen lisäksi syksyä siivittää tietysti yksi urtikaria.
Maailman urtikariapäivä 1.10.
Urtikarian luonteeseen kuuluu, että nousevat paukamat häviävät usein vuorokauden kuluessa tai vaihtavat paikkaa.
Matkakaverina urtikaria
Kun matkakaverina on urtikaria, joutuu sen ottamaan huomioon arjen lisäksi reissuissa. Takapenkillä omaa vyöpaikkaa sille ei tarvitse varata, mutta vähintäänkin matkalaukkuun sen takia joutuu varaamaan tilaa.
Ihan kesälomalla
Kesä, loma ja spontaani urtikaria. Juuri kun luulen, että olen jo nähnyt kaiken urtikarian kanssa, niin yhtäkkiä se osaa taas yllättää.
Urtikaria-arki
Urtikaria ei ole pelkkää kutinaa iholla, vaan se voi olla myös paljon muutakin. Minulla se on vaikuttanut arjen lisäksi itseluottamukseen.
Hyvinvoinnin merkitys
”Kesä on vihdoinkin täällä! Tänä vuonna en aio piilotella ihoani vaatekerrosten alla, kuten vuosi sitten, vaan nauttia kesän lämmöstä ja auringosta täysillä.”
Ääneen puhumisen voima
Tämä kirjoittaminen on toiminut itselleni pian reilu puolisen vuotta vähän niin kuin päiväkirjana. Palaan joskus itsekin lukemaan vanhoja tekstejäni, kun kaipaan itse itselleni tsemppaamista tai muistuttamista siitä, että johan tässä on tännekin asti selvitty, että kyllä tästä selvitään jatkossakin. Huomaan vanhoista teksteistäni ne ajat, kun oireet ovat olleet lievempiä ja toisaalta taas myös ne ajat, kun ne ovat haastaneet arkea ja elämää ylipäätänsä.
Väsynyt sairastamaan
Otsikko kertoo kaiken tämän hetken olotilastani. Olen väsynyt, väsynyt sairastamaan. Tiedän että maailma on pahempaa pullollaan, mutta niinä hetkinä, kun taistelen itkua vastaan tämän pirulaisen kanssa, toivoisin vain, että olisin terve.
Voihan kutina!
Jos yksi asia pitäisi valita, mikä tällä hetkellä tässä urtikariassa häiritsee minua eniten, olisi se ehdottomasti tämä kutina. Kutina on valvottanut muutamana viime yönä ja päivisinkin kutina yltyy välillä tosi pahaksi. Tälläkin hetkellä hieron jalkapohjia vastakkain, sillä tuntuu ihan siltä kuin jalkapohjat olisivat kutinasta tulessa!
Takapakkia
Niinhän siinä sitten kävi, että ei olisi pitänyt hehkuttaa helpommasta ajasta urtikarian kanssa. Yhtäkkiä se taas paheni, kesken loman! Ja minä kun luulin, että nimenomaan loma olisi laskenut stressitasot ja rauhoittanut vilkasta kevättä.
Ihana kamala arki
Kuukaudet menevät kohisten eteenpäin ja elämä rullaa siinä vierellä omalla tasapainollaan – tai välillä tuntuu, että ennemminkin tasapainottomuudellaan.
Aaltoileva vuoden alku
Kevät on antanut kyllä taas parastaan. Nautin niin paljon pitenevistä päivistä ja auringosta. Olemme keräilleet jo hyvä tovi sitten pois kaikki kausivalot ulkoa, sillä syksyllä haluan laittaa ne ajoissa, mutta keväällä tekee mieli purkaa ne äkkiä pois odottamaan seuraavan syksyn pimeyttä. Oma olokin tuntuu pirteämmältä lisääntyneen valon myötä ja täälläpäin melkein pärjää jo pian tennareilla.
Kevättä kohti
Kevät alkaa olla jo pitkällä ja odotan ihan hirmuisesti kesää! Kesän lopulla onkin minun ja urtikarian vuosipäivä. Urtikarian kanssa olen vihdoinkin siinä tilanteessa, että siihen on löytynyt sopiva hoitotasopaino – ainakin toistaiseksi.
Kuinka kaikki alkoi?
Helmikuun alussa tuli täyteen puoli vuotta virallisesta urtikaria diagnoosistani. Ajattelin palata ajassa taakse päin tuohon aikaan ennen kuin oireet puhkesivat.
Touhukas alkuvuosi
Minulla on tällä hetkellä urtikarian kanssa meneillään parempi jakso ja se näkyy heti omassa fiiliksessä. Pitkästä aikaa olen saanut taas nukuttua öisin ja se tarkoittaa totta kai sitä, että päivisin on enemmän energiaa...
Kun akuutti vaihtui krooniseksi
Kun viime kesänä ensimmäiset iho-oireeni ilmestyivät, useampikin lääkäri epäili alkuun urtikariani olevan akuutti, flunssan jälkimainingeista syntynyt reaktio, joka häviää muutamassa viikossa...
Vuosi pakettiin
Uuden vuoden vaihtuminen on minulle aina jotenkin merkityksellistä, vaikka nykyään en enää mitään pitkiä listoja uuden vuoden lupauksista aio tehdäkään. Edelliset vuodet ovat näyttäneet, että...
Joulufiiliksissä
Syksy on ollut todella kiireinen ja stressitasot varmasti hälyttävät jo tähän aikaan vuodesta punaista. Onneksi pian on joulu ja pääsee rauhoittumaan joulun viettoon...
Elämää uudessa normaalissa
Urtikariaan sairastumisesta on pian neljä kuukautta. Nyt huomaan olevani jo paljon rauhallisempi ja suhtaudun myönteisemmin aaltoilevaan oirekuvaan. Alussa kävin valehtelematta useita kertoja lääkärissä, sillä aina kun oireilu paheni merkittävästi, löysin välittömästi itseni vastaanottoaulasta odottamassa lääkäriin pääsyä. Mietin paljon, tuleeko elämästä enää koskaan kivaa ja tulenko olemaan koskaan onnellinen...
Kesä vaihtui syksyksi - käteen jäi urtikaria
Heippa! Täältä ruudun toiselta puolelta löytyy Meiju. Elämänkokemusta olen ehtinyt hamstraamaan melkein kolmenkymmenen vuoden ajan, yksi iso rajapyykki siis on pian edessä. Arkena minut pitävät kiireisenä opiskelut ja työt, vapaa-ajalla elämää ilostuttaa muutaman vuoden ikäinen shetlanninlammaskoira...