It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.

Aaltoileva psori

Siinä sitä taas on: psoria hiusrajassa, päänahassa, silmäluomissa ja korvakäytävissä. 

Joskus melkein hetkeksi unohdan koko psorin. Sitten se taas muistuttaa itsestään. Sellainen se on, oikukas ja aaltoileva. 

Viime kuukausina ajatukset ovat pyörineet lähinnä uuden diagnoosin, hypogammaglobulinemian, ympärillä. Silti nämä vanhatkin ovat edelleen olemassa ja niitäkin pitäisi muistaa – ja ennen kaikkea jaksaa – hoivata. 

Puolisen vuotta vaivannut polvikipu näyttää elpymisen merkkejä. Pystyn istumaan laittamatta jalkaa heti suoraksi ja jokainen askel ei enää tee kipeää. Joku oire sentään siis helpottaakin. 

Viime aikoina korvaa on särkenyt joka aamu. Enkä tarkoita korvakäytävää, vaan ihan tuota ulkoista korvaa. Jos olen nukkunut kyljelläni, sitä on särkenyt ihan huolella. Olen ymmärtänyt vertaisihmisiltä, että tämä olisi myös nivelpsorin oireita. 

Aaltoileva psori

Korvakäytävätkin ovat kyllä oireilleet. Hilseily ja kutina on suorastaan mahdotonta. Enää oireilu ei ole kuitenkaan johtanut heti korvatulehdukseen, kun otin korvalääkärin neuvosta vaarin ja en putsaa korvaa millään – en vanupuikolla enkä kynsillä. Suihkautan korviin öljyä ja annan sen pehmittää karstan ja korvan värekarvojen kuljettaa karstan pois korvan suulle. Olen pärjännyt korvien kanssa tosi paljon paremmin lääkärin yksityiskohtaisen korvaluennon ansiosta. 

Silmäluomissa psori on aika inha kaveri. Se on erityisen kipeä paikka psorille. Lisäksi siitä tulee jatkuva väsymyksen tunne. Luomia tekisi mieli pitää vain kiinni, niin sattuisi vähemmän. Mitä paremmin muistan hoitaa ja rasvata kasvojen ihoa, sitä harvemmin psoria kasvoille ja silmäluomille tulee. Mutta tiedättehän te sen tunteen, että kun jossain ei ole psoria niin ei sitä aktiivisesti aina muista hoitaa tai jokin muu oire vie voimat ja huomion. Ylläpitohoitaminen olisi psorin kanssa erityisen tärkeää, ja ainakin itselle se on myös yksi haastavimmista asioista muistaa ja jaksaa tehdä. 

Ilmastohoitomatkoista on nyt pitkä tauko ja sen huomaa. Tuntuu, että olen rapistunut näiden kolmen vuoden aikana reippaasti. Tervetullut hetken tauko oireisiin on jäänyt saamatta ja sen huomaa myös henkisessä jaksamisessa. Viikko tai kaksikin ilman oireita tekee ihmeitä mielelle ja jaksamiselle. Kolme vuotta jatkuvaa puskemista kuukaudesta toiseen tekee myös asioita: väsyttää ja uuvuttaa. Pääsisipä Välimerelle hoivaavaan ilmanalaan ja mereen lillumaan. Iho, nivelet ja mieli kiittäisi.

Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.
Tarkistettu 23.5.2022

Curated Tags