Tietoa

Tietoa aksiaalisesta spondylartriitistä

Aksiaalisiin spondylartriitteihin (ax-SpA), jotka lukeutuvat tulehduksellisiin selkäsairauksiin, kuuluvat selkärankareuma ja non-radiografinen aksiaalinen spondylartriitti. Suomessa on arvioitu olevan noin 40 000 hoitoa tarvitsevaa ax-SpA potilasta.

Selkärankareuma ja sen esiaste non-radiografinen aksiaalinen spondylartriitti aikaansaavat pitkäaikaisia niveltulehduksia selkärangan ja usein myös raajojen nivelissä. Sairauteen voi liittyä myös tulehduksia jänteiden ja lihasten kiinnityskohdissa sekä silmän etuosassa (silmän värikalvon tulehdus, eli iriitti).

Tautia sairastavalle on tyypillistä useita kuukausia kestävät vaihtelevat selkävaivat. Yleisin oire on ristiselän kipu ja jäykkyys, joka tuntuu etenkin aamulla. Taudille  ominaista on, että vaivat pahenevat levossa ja helpottavat liikkuessa. Kipu voi heijastua myös niskaan ja pakaran seutuun sekä polviin, lonkkiin ja nilkkoihin.

Sairaus alkaa usein alle nelikymppisenä

Sairauden yhtenä laukaisevana tekijänä pidetään infektiotautia, sillä joskus aksiaalinen spondylartriitti kehittyy reaktiivisen niveltulehduksen jälkeen. Toisena laukaisevana tekijänä pidetään perinnöllistä alttiutta, sillä kudostyyppi HLA-B27 löytyy verikokeen avulla useimmilta tautia sairastavilta. Sairaus puhkeaa yleensä 20–30-vuotiaana, harvoin yli 45-vuotiaana.

Aksiaalinen spondylartriitti etenee hitaasti vuosien aikana. Selkärangan alaosassa olevan ristiluun ja lantion luiden väliseen liitokseen kehittyy vuosien varrella tulehdusmuutoksia ja luutumaa, jotka voidaan varmistaa röntgenkuvauksessa, jolloin kyseessä on selkärankareuma tai myös aikaisemmassa vaiheessa, jolloin kyseessä on non-radiografinen spondylartriitti.

Sairaus on yhtä yleinen miehillä ja naisilla, mutta miehillä se on yleensä vaikeampi, ja miehet tarvitsevat siksi useammin lääkehoitoa ja kuntoutusta.